Luopuminen kaduttaa?

January 10, 2017

Mieleeni on jäänyt kirjailija pastori Hilkka Olkinuoran lentävä lause: "Luopumistaan saa usein katua, ei koskaan lentämistään." Se on Torsti Lehtisen ja Olkinuoran kirjasta Sallimuksia (WSOY 2011), johon Lehtinen on koonnut Olkinuoran mietelauseita. Ajatus on hieno. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

 


En tiedä Olkinuoran asiayhteyttä tai merkitystä lauseelle, mutta varmaankin kyse on vapaasti tehdystä valinnasta erilaisten avoimien vaihtoehtojen edessä. Ajattelen mietelauseen tarkoittavan sitä, ettei jostakin itselle tärkeästä tai kiinnostavasta asiasta kannattaisi luopua ulkoisten paineiden tai rohkeuden puutteen vuoksi. Siksi, että ajattelee kuitenkin epäonnistuvansa tai että haluaa varmistaa muiden hyväksynnän oli miten oli tai siksi, että pelkää valitsevansa aina väärin ja pettyvänsä.

Kaikki ovat toki asioita, joille on järkeviä perusteita. Olennaista olisi kuitenkin pohtia niiden paino-arvoa. Joskus luopuminen on viisasta, joskus kannattaa kokeilla ja yrittää. Se on selvää. Luopuminen on kuitenkin myös yksi ehto lentämiselle.

 

Luopuminen siivittää lentämiseen

Ihmisen on pakko arjessaan luopua, jotta voi edes jollakin elämänalueella kokea tyytyväisyyttä, kenties virtaavaa olemisen riemua. Muutoin riittämättömyyden tunteesta tulee yhä raskaampi taakka. 

Elämässä taitaa olla tärkeää juuri se, että osaa kirkastaa itselleen mistä luopua, milloin ja miten sen tekee ja milloin on tilaisuus yrittää päästä nauttimaan lentämisestä. Luopuminen saattaa kaduttaa, mutta sen taito voi myös riemastuttaa ja nostaa lentoon.

Usein uudet mahdollisuudet avautuvat yllättäen, ja empijät jäävät lähtöviivalle. Kenties lentäminen edellyttää rohkeuden lisäksi myös heittäytymisen kykyä ja itsetuntemusta, jonka varassa voi tehdä nopeita valintoja?

 

Lentäminen, mitä se on?

Onnistumisen tunnetta? Itsensä haastamisen tuomaa tyytyväisyyttä? Sitä, että ei pelkää elää? Kyse voisi olla oman potentiaalin eli kykyjen hyödyntämisestä ja sen tuomasta tarpeellisuuden ja hyväksynnän tunteesta tai virtauskokemuksesta eli flowsta, jossa ihminen uppoutuu kiinnostavaan tekemiseen niin, että ajan taju katoaa. Vaiko sittenkin olemisen riemusta, jossa innostus kohottaa, ilo kuplii tai sydän pakahtuu rakkaudesta? 

 

Vapaus nostaa lentoon

Lentäminen edellyttää ainakin vapautta, ja vapaus edellyttää esteiden poissaolon lisäksi realistisia mahdollisuuksia.

Samalla luopuminen on kaikille pakollista, ja joillekin se on jatkuvaa niukkuuden priorisointia tai valintamahdollisuuksien kapeutta. Jos ihmisellä ei ole kunnon mahdollisuuksia päättää omasta elämästään, siivet räpyttelevät vailla nostetta.

 

Toisaalta lentäminen voi olla myös sisäistä antautumista elämälle, sopivassa kohtaa hetkeen hurmioitumista - hetkeen, joka ei vaadi paljon.

 

 

Please reload

Viimeisimmät merkinnät
RSS Feed
Please reload

Arkisto
Please reload

Etsi asiasanoilla
Please reload

    © 2016 Liikuttavaa filosofiaa

    • YouTube Social  Icon
    • Pinterest Social Icon
    • Facebook Social Icon
    • Instagram Social Icon