Mitä on suomalaisuus?

November 26, 2017

Sata vuotta sitten suomalaisuutta määrittivät ainakin kieli, maantiede, kansankultuuri ja esimerkiksi raittiusliikkeestä kummunnut yhteishenki. Paljon on tapahtunut viime vuosikymmeninä ja maamme on kovasti kansainvälistynyt. Mitä se suomalaisuus nyt Suomi100-juhlavuonna on?

 

 

Snellmann viljeli ajatusta kansallishengestä, johon liittyivät oma kieli, sivistys, kansanrunous, -laulut ja oma raha. Hänen ajattelunsa perustui Hegeliin, joka taas korosti valtiota ja yksilön velvollisuutta sitoutua valtion lakeihin ja järjestykseen. Snellmankin kirjoitti, että hyviä ja pahoja päiviä aina tulee, mutta työnteko on ihmiselle tärkeää. 

Maailma on muuttunut paljon. Millaisena suomalaisuus nykyisin näyttäytyy? Itse sain kysyä sitä filosofian senioripiirissä pitkän elämänhistorian omaavilta. Joukossa oli myös 97-vuotias sotaveteraani.

 

Määrittääkö kulttuuri ihmisen?

 

Ensiksi on tietysti pohdittava, mikä on kulttuurin rooli ihmisenä olemisessa. Onko se jotakin kahlitsevaa tai joustavaa ja muuttuvaa? Samalla lailla kuin tutkailemme maailmaa mielen kategorioiden avulla (Immanuel Kant), hahmotamme sitä kulttuurillisen struktuurin läpi (Marshal Sahlins). Ihminen kasvaa kulttuurillisten vaikutteiden piirissä ja ne muovaavat hänen tapaansa hahmottaa ja ymmärtää maailmaa.

 

Nykymaailmassa on hauskaa, että kulttuurilliset vaikutteet voivat olla hyvin moninaisia. Suomalainenkin kun on saaattanut syntyä tai asua ajanjaksoja elämästään jossakin toisessa maassa tai vaikka eri puolilla Suomea. Antropologi Sahlins ajatteli, että sopivissa olosuhteissa jokainen toimija ja jokainen valinta voi potentiaalisesti muokata kulttuurirakennetta. Pienikin sitoutunut ihmisjoukko voi sopivissa olosuhteissa muuttaa maailmaa, kirjoitti toinen antropologi Margared Mead.

 

Senioripiirin jäsenet päätyivät ajattelemaan, että jokaisen syntymäpaikka, kotiseutu ja sen kulttuuri vaikuttaa ihmiseen ja myös tämän suomalaisuuteen. Samoin kuin myöhemmät elämän kokemukset. Syvällisemmin yleisen rationaalisuuden suhdetta kulttuurin vaikutteisiin emme käsitelleet (universalismi - relativismi -keskustelu).

 

Mitä on suomalaisuus?

 

Keskustelimme laajasta teemasta korttien avulla: jokainen sai valita jonkin asian (kortin) ja pohtia, miten se liittyy tai ei liity suomalaisuuteen. Korteissa oli sellaisia sanoja kuin demokratia, lait, identiteetti, mentaliteetti, kotiseutu, tarinat, järvet, kansanlaulut, kansanrunot, metsät, kirjallisuus, kuvataide, perinteet, ruokakulttuuri, arvot, kieli, myytit, geenit, aatteet, isänmaallisuus.. ja niin edelleen.

 

Lisäksi mainittiin kesämökki ja vieraanvaraisuus, yhteisöllisyys, symbolit kuten Suomen lippu ja Suomen fyysinen sijainti. 

 

Meillä oli ilo saada keskusteluun mukaan pyörätuolissa istuva 97-vuotias herra, joka kertoi sotineensa talvi- ja jatkosodissa ja haavoittuneensa. Hänen kätensä tärisivät mutta mieli oli kirkas. Hänelle itsenäisyys merkitsi ennen kaikkea sitä että saa päättää omista asioista.

 

Mitä sanoisin itsenäisyydestä nykylapsille?

 

Kun pyysin jokaista keskustelijaa miettimään, mitä haluaisi sanoa nykyisille lapsille suomalaisuudesta tai itsenäisyydestä, he vastasivat näin:

 

 

  1. Muistakaa olla kiitollisia menneille sukupolville.

  2. Ymmärtäkää, että itsenäisyys tarkoittaa sitä, että voimme Suomessa päättää omista asioistamme (ja myös siitä, luovutammeko päätäntävaltaa miten, emme ehtineet käsitellä eu:ta).

  3. Ymmärtäkää vastuu itsestänne ja ympäristöstänne.

  4. Vaalikaa tyytyväisyyttä. Moni asia on nykyisin hyvin.

  5. Kunnioittakaa toisia ihmisiä.

 

 

Please reload

Viimeisimmät merkinnät
RSS Feed
Please reload

Arkisto
Please reload

Etsi asiasanoilla
Please reload

    © 2016 Liikuttavaa filosofiaa

    • YouTube Social  Icon
    • Pinterest Social Icon
    • Facebook Social Icon
    • Instagram Social Icon