Ajattelutaidot ovat yleissivistyksen ja ideoiden perusta

December 18, 2017

Ihminen on ainut eläin, joka kykenee siirtämään laajassa mittassa luomaansa kulttuuria jälkeläisilleen. Mutta millaista kulttuuria haluamme siirtää?

 

Nykyiset koulutuspoliittiset kaavailut pyrkivät korostamaan taloudellista lyhyen tähtäimen etua. Opetusministeriön ajamassa lukiouudistuksessa matematiikan ja luonnontieteiden asema korostuu huomattavasti suhteessa reaaliaineisiin.

 

Vaikka kärkitavoite olisi talouskasvu, uudet ideat syleilevät laaja-alaisuutta ja ennakkoluulottomuutta eivätkä kehityksen viemistä yhä kapea-alaisemmaksi. Kaikki reaaliaineet ovat tärkeitä, mutta otan esimerkiksi filosofian.

 

Monimutkaisessa monien mielipiteiden maailmassa ovat tärkeitä ajattelutaidot, kyky kyseenalaistaa ja perustella, kyky ymmärtää ihmismieltä ja erilaisia näkökulmia. Yhteiselämä perustuu moraalille ja vuorovaikutukselle ja kulttuurit kaikkine ilmiöineen ovat ihmisen, eivät laitteiden, tuottamia.

 

Näitä kaikkia taitoja opiskellaan filosofian oppiaineessa. Sen opiskelu saattaa kuitenkin jatkossa kokonaan loppua. Opetusministeriön hanke luokittelee lukioaineita pisteytysjärjestelmällä, jossa filosofia on aineista vähäpätöisin. Filosofian kirjoittamista ei olisi jatkossa rationaalista valita, eikä peruskoulun päättävä aineita valitessaan tiedä, mistä on kyse.

 

Mikäli ainerajoja halutaan miettiä uudelleen, joitakin nyt äidinkielen osa-alueita (mediakriittisyys, visuaalisten merkkien ja viestien tulkinta) voisi kenties opettaa myös filosofian alla. Myös matematiikassa on ollut ilmeisesti valinnaisena logiikan kurssi, mikä sopisi filosofiaan.

 

Kriittinen ajattelu on filosofian ydintä. Se, miten tulkitsemme ja annamme merkityksiä visuaalisille merkeille on filosofiaa (semiotiikkaa), miten osaamme asettua toisen asemaan ja ymmärtää tätä ja erilaisia näkökulmia on etiikkaa. Filosofia auttaa pohtimaan, miten pitäisi valita.

 

Filosofiaa ja muita ihmistieteitä tarvittaisiin tässäkin koul

 

utusuudistuksessa. Viime kädessä on kyse siitä, mitä on yleissivistys ja minkä verran sitä tulisi kehittää peruskoulussa ja lukiossa. Yksipuolinen talouden lyhytnäköisten intressien ja luonnontieteiden korostaminen ei takaa hyvää yleissivistystä, eikä luovia ideoita.

 

Else Turunen

Toimittaja

VTM, filosofian opettaja ja filosofian praktikko

 

Kuva: Pixabay

Please reload

Viimeisimmät merkinnät
RSS Feed
Please reload

Arkisto
Please reload

Etsi asiasanoilla
Please reload

    © 2016 Liikuttavaa filosofiaa

    • YouTube Social  Icon
    • Pinterest Social Icon
    • Facebook Social Icon
    • Instagram Social Icon