Salaperäinen Maria Galilean kylästä

May 13, 2019

Sinebrykoffin museon Taivaalliset värit –näyttelyssä on esillä kopio sevillalaisen barokkimaalari B. E. Murillon maalauksesta. Neitsyt Mariaa kuvaavan teoksen reseptiotutkimus johdattaa kysymään, millaisena Jeesuksen äiti on historiassa nähty.

 

 

 

Vuosina 1660–1665 Bartolomé Esteban Murillo (1617–1682) maalasi kuuluisan teoksensa The Immaculate Conception of El Escorial  eli synnitön hedelmöittyminen. El Escoral maalauksen nimessä viittaa ajan kuninkaan Philip II:n palatsiin.

 

Teoksen aihe oli tuohon aikaan suosittu ja Murillo maalasikin samasta teoksesta lukuisia versioita. 

Alkuperäinen teos on Madridissa Pradon museossa, versioita ja jäljennöksiä ympäri maailmaa. Sinebrykoffin museon Taivaalliset värit –näyttelyssä on esillä Adolf von Beckerin toisinto (kuvassa) Murillon maalauksesta. 

 

Kun teosta katsoo näyttelyssä, se vangitsee. Siinä on jotakin salaperäistä ja puhuttelevaa. Kuva on visuaalisesti harmoninen, mutta sen välittämissä merkityksissä on ristiriitaa. 

 

Pradon museon sivujen esittelyteksti kiinnittää huomiota Murillon kykyyn nostaa teoksessa esiin samanaikaisesti kysymykset Marian hedelmöittymisestä ja tämän taivaaseen astumisesta. Maria on kuvassa nuori, kuin suuren tehtävänsä Jeesuksen äitinä vastaanottavassa iässä. Ei siis itse syntymässä tai kuolemassa.

 

Ja vielä oudompaa: Jos Maria oli ihminen, kuten evankeliumit kertovat, miten hän saattoi olla tuon ajan kristinuskon termein synnitön eli syntynyt ilman seksuaalista kontaktia? Kristinuskossa ajatellaan, että paratiisissa tapahtuneen syntiinlankeemuksen vuoksi perisynti koskee kaikkia ihmisiä.

 

Miksi Murillo maalasi Marian lähes lapsena ja kasvoille viattomuutta ja jaloutta henkivän ilmeen?

 

Raamatun reseptiotutkimus pureutuu tulkintoihin

 

Raamatun reseptiotutkimus pyrkii selvittämään, miten noin vuosina 700 e.K.r – 100 j.K.r syntyneitä kristittyjen pyhiä tekstejä on tulkittu eri aikoina ja eri kulttuureissa.

 

Ymmärrämme aina tekstiä tai taideteosta oman historiallisen kontekstimme puitteissa. Reseptiotutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa, minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet Raamatun tulkintaprosessiin. 

 

Tutkija Niko Huttusen mukaan vaikutus- ja reseptiohistoriallinen tutkimus alkaa sillä, että jokin Raamatun kohta tunnistetaan teoksesta. Kyseisen Murillon teoksen kohdalla on selvää, että Neitsyt Maria esiintyy Raamatussa. Hänet mainitaan erityisesti evankeliumeissa, lähinnä Jeesuksen syntymäaikoja kuvattaessa sekä tämän viimeisinä hetkinä maan päällä.

 

Neitsyt Maria Raamatussa

 

Marian pyhyyden ensi hetki jäljittyy enkeli Gabrielin ilmestymiseen. Gabriel ilmoittaa tälle nuorelle juutalaiselle neidolle, että hän synnyttää pojan, jonka nimeksi hän antaa Jeesus. (Luuk. 1:26-31). Maria myöntyy Jumalan tahtoon: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit ”, hän vastaa. (Luuk. 1:38).

 

Seuraa tapahtuma, jota modernin nykyihmisen on vaikea sulattaa: Maria tulee raskaaksi Pyhän Hengen voimasta. Henkinen ilmaantuu maailmaan materian kautta.

 

Paavi Benedictus XVI (2005-2013) eli Joseph Ratzinger kirjoittaa, että tapahtui ”vapaan, nöyrän ja samalla jalomielisen myöntymisen hetki, jossa inhimillisen vapauden ylin ratkaisu käy toteen.” (Ratzinger 2014: 38). 

 

Jumala on luonut maailman, mutta perisyntiin langennut ihminen on pilannut kaiken. Koska Jumala on luonut ihmisen vapaaksi, hän tarvitsee nyt tuota vapautta, jotta voi saapua maailmaan, Ratzinger selvittää. Jumala tarvitsee neitoa Nasaretista Galilean kylästä. Hän tarvitsee Mariaa.

 

Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä.” (Matt. 1:18). 

 

Maria kantaa aviottomaan raskauteen liittyvän häpeän ja saa myöhemmin muitakin lapsia. Markuksen evankeliumi kertoo: “Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" (Mark. 6:3.)  

 

Myös Matteus mainitsee veljet ja sisaret lähes samanlaisin sanoin (Matt. 13:55), ja heidät muistetaan myös Apostolien teoissa. (Ap.t. 1:14 ).

 

Maria joutui todistamaan lapsensa, Jeesuksen kuolemaa. Johanneksen evankeliumin mukaan seurasi koskettava hetki: 

 

Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: »Nainen, tämä on poikasi!» Sitten hän sanoi opetuslapselle: »Tämä on äitisi!» Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä." (Joh. 19:25-27.)

 

Maria on evankeliumeissa kieltämättä äidillinen, rakastava ja Jumalan edessä nöyrä. Oleellista on miettiä, mitä Murillo ajatteli käyttäessään Raamattua teoksensa innoittajana. Mitä Murillo on halunnut katsojalle viestittää? Samalla emme voi ajatella, että ymmärrys aiheesta on vain Murillon. Hän ilmentää aikansa ajatuksia, kenties osin myös tiedostamattaan. 

 

 

Maria toivon antajana

 

Taide ilmentää aikansa kulttuuria, filosofiaa ja uskontoa.

 

”Näen taiteen peilinä, jonka ihminen kohottaa eteensä vahvistaakseen omasta olemassaolostaan ymmärtämänsä totuuden”, tiivistää Fredrik Lång teoksensa Kuva ja ajatus alussa (2017:2).

 

Tuo peili saattaa toki olla myös narrinpeili ja osoittaa puutteita ja poikkeamia tai se voi kuvata ihanteita.

 

1600-luvun Espanja toipui sodista. Kirkolla oli paljon valtaa ja katolinen reformaatio vaikutti vastavoimana protestanttiselle reformaatiolle. Maahan virtasi rikkauksia siirtomaista, mutta silti kansa köyhtyi. Ihmiset eivät ymmärtäneet inflaatiota. Ajat olivat varmasti epävarmat ja ihmiset hämmentyneitä.

 

Murillon taiteellinen tyyli on naturalistinen mutta myös romanttinen. Se ylistää ja kohottaa aihettaan. Kenties myös katolista uskoa? Kiiltokuvamainen vaikutelma Mariasta toi ihmisille lohtua, ja Marian ihannekuva peilasi turvan kaipuuta.

 

Ratzinger näkee, että ”neitsyen ja jumalallisen poikalapsen hahmot jollakin tavalla kuuluvat inhimillisen toivon arkkikuviin, jotka nousevat esiin kriisin ja odotuksen hetkinä” (Ratzinger 2018:.53). 

 

Kruunu poistui päästä

 

Fredrik Lång käsittelee perusteellisesti antiikin Kreikassa Jumalaa tai Kristusta kuvaaviin teoksiin liittyvää katsetta: Ihminen ei pääse tasapainoiseen suhteeseen katsottavan kanssa vaan Jumalan kaikkinäkevyys jättää ihmisen aina alivoimaiseen, alisteiseen asemaan. Jos ihminen uskoo, että ehdoton valta ja järki sijaitsee hänen ulkopuolellaan, hän katsoo nöyrästi. Aivan kuten Maria Murillon teoksessa?

 

Vastakohtana esimerkiksi keisariaikana kuvataide esitti hallitsijan valtaa ja jumalaisuutta. Myös Marialla oli sen aikaisissa kuvissa aina päässään kruunu.

 

Lång kertoo, kuinka Bernhard Clairvauxlaisen maalauksista keskiajalla alkoi läntisessä Euroopassa uudenlaisen Marian kultti. Kuvista poistuivat vallan tunnusmerkit, ja Maria kohtasi katsojansa ”omakohtaisemmalla tasolla äiti-Mariana tai ihmisenä (Lång 2017: 67).

 

Maria kultti alkoi 1100-1200-luvuilta alkaen muuttua kruunupäästä lempeäksi ja armeliaaksi äidiksi ja ”tärkeimmäksi hahmoksi koko kristillisessä arvojärjestyksessä”. Marian sylissä usein kuvatun Jeesuksen hahmossa ei ole mitään pelottavaa tai tuomitsevaa. ”Tuomitsevan isän edustaja maan päällä korvataan siis äidillisellä äidillä.” (emt. 68).

 

Maria on Murillon teoksessa äidillinen, mutta ei inhimillinen. Se sopii tutkija Outi Lehtipuun kuvaukseen Mariasta äitinä: Maria on ylennetty saavuttamattomalle, hengelliselle tasolle.

 

"Evankeliumien kuvaukset Mariasta ovat miesihanteiden sävyttämää." 

 

Arvokas ja ikuinen

 

Maria on Murillon teoksessa viaton ja puhdas, haavoittumaton, hän ei ole valmis puolustautumaan. "Katseessa on hellää myötätuntoa, ja tuskallista yllättyneisyyttä", kuvaa taidehistorioitsija Georges Bernanos teosta. (Vanier 2011: 36).

 

Maria on teoksessa nuori, kuten hän oli alkaessaan odottaa Jeesusta, noin 14-15-vuotiaana. Kädet eivät rukoile sormet ristissä vaan perinteisesti, kuten Aasian uskonnoissakin.

 

Marian viitan väri ilmentää pyhyyttä. Sinistä pigmenttiä saadaan monista lähteistä, mutta alkuperäisessä Murillon työssä on käytetty kaikista arvokkainta: lapis lazulia. “Kallis väri korosti pyhyyden, nöyryyden ja hyveellisyyden ohella Marian puvun arvokkuutta”, kerrotaan Taivaalliset värit -näyttelyn seinällä.

 

Keskiajan Euroopassa sininen oli varallisuuden ja yhteiskunnallisen arvostuksen symboli. Sitä käyttivät kuninkaalliset.

 

Taustalla taivallinen valo, Jumalan Valo, välkehtii kullan sävyissä. Jeesus viittaa itseään Valoon erityisesti Johanneksen evankeliumissa mutta myös esimerkiksi Tuomaan evankeliumissa, mikä on Raamatun kaanonin (valitun kokoelman) ulkopuolinen apogryfiakirja.

 

Kullalla on värinä ainutlaatuinen kyky heijastaa valoa. 

“Kultaan sisältyy ajatus pysyvyydestä, muuttumattomuudesta ja ikuisesta”, näyttelyteksti opastaa.

 

Taidehistoriassa liljojen voidaan tulkita symboloivan puhtautta, mutta ne ovat myös Neitsyt Marian tunnuksia. Ruusut symboloivat rakkautta, oliivipuun oksan rauhaa ja palmun oksan marttyyriutta. 1 

 

Maria seisoo kerubien kannattelemalla kuun sirpillä. Tämä liittyy taidehistoriassa Ilmestyskirjan kuvaamaan naiseen (Ilm. 12:1), joka näkyi taivaalla kuu jalkojensa alla, ja jota on tulkittu apokalyptiseksi Madonnaksi katolisessa taiteessa.2

 

Maria kohotettiin jumalattareksi

 

Espanjassa oli Murillon aikaan ja jo yli sata vuotta ennen vaikuttanut kultti, jonka mukaan Maria sai alkunsa ilman fyysistä hedelmöittymistä. Maria ei kultin mukaan ollut kuolevainen kuten muut ihmiset. 

 

Pradon asiantuntijan mukaan ajan espanjalaiset pyrkivät vaikuttamaan paaviin, jotta tämä dogmi saisi kirkossa jalansijaa. Joihinkin virkoihin tai kunnallisiin tehtäviin piti vannoa vala synnittömän hedelmöittymisen nimeen.

 

Viralliseksi dogmaksi näkemys synnittömyydestä tuli Paavi Pius IX:n aikana 1854

 

Katolilaisille Neitsyt Maria on virallisesti pyhimys. Pyhimykselle voi tehdä esirukouksia. Kuitenkin Marian palvonnassa voi nähdä jumalallisia piirteitä. Siihen viittaa sekä tahraton syntymisen ajatus että näkemys Marian taivaaseen ottamisesta.

 

Kyseessä  on katolisen kirkon dogmi, jonka mukaan Neitsyt Maria otettiin elämänsä päätteeksi sieluineen ruumiineen taivaaseen. Marian taivaaseenottamisen juhlapäivää vietetään 15. elokuuta.

 

Toivon valo

 

Murillo on tuonut tulkinnassaan Neitsyt Marian Raamatun antaman kuvan mukaisesti elämän ja kuoleman mysteerin äärelle.

 

Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa noin 30-vuotiaana, hän etääntyi perheestään. Hän lausui, että hänen veljiään, sisariaan ja äitejään ovat ne, jotka tekevät Jumalan tahdon. (Mark. 3:34-35.)

 

Outi Lehtipuu summaa Marian äitiyden tarinan:

"Kuolema toi äidille takaisin lapsen, jonka elämä oli tältä vienyt." (Lehtipuu 2011:124)

 

Liekö Murillon reseptiossa Jeesuksen ylösnousemus on tuonut Marialle yhteyden lapseensa ja Marian jumalaisuus tuo hänelle nyt koko joukon taivaallisia lapsia, kerubeja?

 

Ajan äidin nöyrä ihannekuva on ylennetty Jumalan tahtoon taipuvaksi, alentuvaksi ja samalla - ja juuri siksi - yleväksi. Maria Jumalan karitsan äitinä kaitsee korkeuksista kaikkia uskovia, tuo lohtua ja valoa 1600-luvun ihmisten monilla tavoin epävarmaan elämään.

 

 

Kirjoitus on Raamattu länsimaisessa kulttuurissa –kurssin blogitehtävä. Lähteenä vaikuttavat kurssin luennnot. Kevät 2019, Helsingin yliopisto.

 

Muut lähteet: 

 

Lehtipuu, Outi (2011): Raamatun äidit, sivustakatsojista päähenkilöiksi (Kirjapaja).

 

Lång, Fredrik (2017): Kuva ja ajatus, suomentanut Jarkko S. Tuusvuori (Eurooppalaisen filosofian seura ry.)

 

Ratzinger, Joseph eli Benedictus XVI (2014): Syntyi neitsyt Mariasta: Jeesuksen lapsuuskertomukset, Kiilunen, Jarmo (suom.) (Perussanoma). 

 

Vanier, Jean (2001): Visages de Marie dans la littérature et la peinture (Mame).

https://www.britannica.com/place/Spain/Spain-in-1600 (luettu 8.5.2019.)

 

https://www.museodelprado.es/en/the-collection/art-work/the-immaculate-conception-of-el-escorial/10a7a263-cec9-4bbc-8385-6c8c1893b4dd  (Luettu 5.5.2019.)

 

Viite:

1) https://www.artehistoria.com/en/artwork/inmaculada-de-el-escorial (luettu 6.5.2019.)

2) Anu Vuorela: Auringon ja kuun Madonna: http://www.glossa.fi/mirator/pdf/Vuorela.pdf (luettu 25.5.19.)

 

 

 

 

Please reload

Viimeisimmät merkinnät
RSS Feed
Please reload

Arkisto
Please reload

Etsi asiasanoilla
Please reload

    © 2016 Liikuttavaa filosofiaa

    • YouTube Social  Icon
    • Pinterest Social Icon
    • Facebook Social Icon
    • Instagram Social Icon