Filosofointiohjaaja

Ajattelen, että asioiden pohdiskelu on ihmisyyteen kuuluva perustarve ja siksi yhdessä filosofointi on niin voimaannuttavaa ja onnellistavaa.

 

Olen opiskellut ja harjoitellut filosofisen toiminnan ohjaamista opiskelemalla filosofian praktikoksi Kriittisessä korkeakoulussa. Filosofian praktiikka on ihmiselämää koskevien filosofisten kysymysten pohdintaa. Meillä kaikilla on kykyä filosofoida. Rauhanomaisessa hengessä tapahtuva ajatustenvaihto ja perustelutaitojen kehittäminen on elämän mittainen polku.

 

Ohjaan satunnaisesti filosofointituokioita tilauksesta. Ennen koronapandemiaa vedin kolme vuotta senioreille filosofiakerhoa palvelutalo Wilhelmiinassa. 


"Kerhossa on käynyt säännöllisesti kymmenkunta Wilhelmiinassa asuvaa senioria, joiden palaute toiminnasta on ollut hyvin myönteistä."
- Minna Saranpää, toimitusjohtaja, Wilhelmiina Palvelut Oy

HSJ koulutus.jpg

Kouluttamassa Helsingin seudun journalisteja kävellen 2021. Koulutus käsitteli tieteenfilosofian perusteita ja pohdimme pareittain ja yhdessä analyyttistä ajattelua journalistin työssä. Kuva: Riitta Lehtimäki, HSJ

Filosofiaa lapsille ja nuorille

Philia (rakkaus) ja sophia (viisaus) merkitsevät etymologisesti viisauden rakastamista tai pyrkimystä viisauteen. Uskon, että viisautta syntyy, kun ihmiset jakavat ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja kokemuksiaan eli kun he pyrkivät yhdessä hyviin perusteluihin ja johtopäätöksiin. Nämä taidot eivät ole itsestäänselvyys vaan niitä on hyvä opetella jo lapsena. Lapsilla on myös taito kysyä luovasti kysymyksiä ja ihmetellä asioita ilman aikuisten maailman tuomia pidäkkeitä.

Filosofiaa lapsille on Walter Lippmannin 70-luvulla Yhdysvalloissa kehittämä menetelmä (P4C, Philosophy for Children), jossa ideana on opettaa lapsia ilmaisemaan ajatuksiaan selkeästi ja johdonmukaisesti, kuuntelemaan ja kyselemään olennaisia kysymyksiä sekä perustelemaan ja kyseenalaistamaan toisten oletuksia ja perusteluja.

Filosofiaa lapsille –metodilla (P4C) on tutkitusti positiivisia vaikutuksia lapsen lukutaitoon, päättelyyn ja muihin kognitiivisiin kykyihin. (Trickey & Topping, 2004Higgins ym. 2005.)

 

Uskon, että omien ajatusten ilmaisun kehittyminen ja kokemus, että toiset ovat niistä kiinnostuneita, vaikuttaa suotuisasti myös lapsen itsetuntoon.

Opas ajatteluun.jpg

Vedän sopimuksen mukaan filosofiaa lapsille ja nuorille -keskusteluja!

Käytännössä kyse on virikkeestä, kuten tiettyyn teemaan johdattelevasta sadusta, runosta, kuvasta tai musiikkivideosta ja ohjatusta keskustelusta.

Sokraattinen dialogi

Antiikin filosofi Sokrates osasi olla sinnikäs kyselijä ja kyseenalaistaja. Sokraattisessa dialogissa on kuitenkin kyse yhdessä ajatusten jakamisesta pienryhmässä ja ymmärryksen laajentamisesta kokemukseen perustuvien esimerkkien avulla.

 

Sokraattinen dialogi on Leonard Nelsonin 1920-luvulla kehittämä filosofisen praktiikan menetelmä. Ryhmästä muodostuu eräänlainen tutkiva yhteisö, joka ohjaajan avulla pyrkii selventämään, mitä valittu aihe, kuten koti, ystävyys, menestys, tasa-arvo, luopuminen, täysillä eläminen jne. oikein tarkoittaa ja mitä se voisi itselle tarkoittaa.

 

Sokraattinen dialogi hyödyntää ihmisten arkikokemuksia. Se ei edellytä filosofisten teorioiden tuntemusta, eikä keskustelussa viitata filosofeihin. Sokraattiset dialogit kestävät yleensä useamman tunnin, päivän, jopa viikonlopun. Niitä järjestää muun muassa Kriittinen korkeakoulu.

Liikuttavaafilosofiaa järjestää kiinnostuksen mukaan sokraattista dialogia hyödyntäviä ryhmäkeskusteluja ja kävelyitä. Ryhmäkävely sopii hyvin myös osaksi yrityksen virkityspäivää!

Else puistokavelylla.jpg

Opiskelen tällä hetkellä diplomilogoterapiaohjaajaksi.

Logoterapia on Viktor Franklin kehittämä arvo- ja tarkoituskeskeinen psykoterapian muoto.

Lue lisää: Suomen Viktor Frankl Instituutti.

Mitkä ovat sinulle tärkeitä arvoja? Pystytkö elämään niitä todeksi?